4.10.2015 Lähdimme reippaina reissuun heti aamutuimaan. Ensimmäinen kohteemme oli DO Bizkaiko Txakolinaan kuuluva Doniene Gorrondona piskuisessa Bakion merenrantakaupungissa. Doniene Gorrondona Txacolinan tuotantotiloissa on valmistettu txacoli -viinejä jo vuonna 1852! Ammattimaisesti viiniä alettiin valmistaa 1960-luvulla, mikä tekee tilasta yhden DO Bizkaiko Txacolinan vanhimmista viinitiloista. Viinitila sijaitsee tyypillisessä
baskimaan talossa, missä ennen muinoin oli alakerrassa talli ja keittiö, yläkerrassa puolestaan makuuhuoneet, jotta saatiin käytettyä hyväksi keittiöstä ja eläimistä peräisin oleva lämpö. Kostean ja sateisen ilmaston vuoksi talojen terassit rakennettiin aina etelään, että saatiin hyödynnettyä auringosta saatava lämpö maksimaalisesti.
Vehreiltä viinitarhoilta oli näkymä Biskajan lahden tyrskyihin. Sää vierailupäivänä oli alueelle tyypillisesti sateinen, ja sateita saadaan tyypillisesti ympäri vuoden. Doniene Gorrondonassa viljellään Baskimaan omia rypälelajikkeita: valkoista Hondarrabi Zuria ja punaista Hondarrabi Beltzaa. Valkoisen Hondarrabin rypälemäskistä valmistetaan tisleitä. Tilalla on 16 hehtaaria viinitarhoja ja se valmistaa noin 100 000 pulloa vuodessa.
Tilavierailun jälkeen siirryimme lounaalle Restaurante Eneperiin, missä nautimme upean lounaan meren ja metsän antimista. Lounaan jälkeen tutustuimme San Juan de Gaztelugatxeen, mitä ylistetään Baskimaan yhtenä kauneimmista maamerkeistä. Tarinan mukaan pyhä Paavali olisi kastanut jalkansa mereen siinä kohdassa, mihin tiettävästi 900-luvulla rakennettiin pieni pyhättö.
Yövyimme Bakiossa tuulen ja tyrskyjen säestämänä. Rohkeimmat kävivät myös korkkaamassa Biskajan lahden beachin.
Maanantaina 5.10. lähdimme aamuvarhain ajamaan kohti Navarraa. Siellä tutustuimme ensimmäiseksi Bodegas Príncipe de Vianan tynnyrivalmistamoon, Intonaan, export manager Luis Miguel Solerin johdolla. Vuonna 2000 perustetussa tynnyrivalmistamossa valmistetaan tynnyreitä amerikkalaisesta tammesta noin 70 tynnyrin päivävauhdilla (Burgundin suuret valmistamot valmistavat jopa 1000 tynnyriä per päivä!)
Sieltä matkamme jatkui Cadreitaan, missä vierailimme Finca Albret -bodegalla sekä viinitarhoilla. Bodegas Príncipe de Vianalla on yli 200 hehtaaria viinitarhoja Navarrassa ja viinitarhoilla on meteorologiset asemat köynnösten parhaan mahdollisen hyvinvoinnin seuraamiseksi ja muun muassa täsmätippakastelun mahdollistamiseksi. Vuotuinen tuotanto Navarrassa on noin 12 miljoonaa pulloa!
Pitkän tastingin ja lounaan jälkeen ajoimme Riojan puolelle Logroñon kaupunkiin. Illallistimme kuuluisassa Calle Laurelin kaupunginosassa tapastellen. Suurimman vaikutuksen kaikkiin teki kenties lähes 30 vuotta herkkusieniä paistanut mies. Hän myi ainoastaan valkosipulissa ja oliiviöljyssä paistettuja herkkusieniä kera patongin palan ja pienen katkaravun. Ja paikka oli maanantai-iltanakin tupaten täynnä!
Tiistaina 6.10. tutustuimme Rioja Vegan linnamaiseen bodegaan. Rioja Vega perustettiin vuonna 1883, jolloin se tunnettiin Bodegas Ugalde -nimellä. Avioliiton kautta Muerzan ja Ugalden perheet yhdistyivät, ja bodegan nimi muutettiin Rioja Vegaksi. Tänä päivänä Rioja Vega ylpeileekin neljän viinitilan joukossa, joiden nimessä on mukana sana ”Rioja” (Rioja -sanan käyttö brandien yhteydessä kiellettiin 1940-luvulla). Grupo Príncipe de Viana osti Rioja Vegan vuonna 2000.
Rioja on Espanjan varmasti perinteisin viininviljelyalue. Haron kaupungissa on enemmän viinitiloja kuin missään muualla maailmassa asukastiheyteen nähden. Koko Riojan viinialueella on yhteensä noin 600 bodegaa ja jopa yli 2800 brandia! DOCa -luokitellulla viinialueella saa valmistaa ainoastaan DOCa -laatuluokiteltuja viinejä.
Tastingin jälkeen siirryimme lounaalle Restaurante Iruñaan, missä nautimme perinteistä riojalaista ruokaa
Matkalla Bilbaoon pysähdyimme Rioja Altassa, noin 650 metrin korkeudessa sijaitsevaan Bodega Medrano Irazu-tilalla. Sielläkin oli sadonkorjuu käynnissä täysillä ja näimme perinteistä viininvalmistusta, missä miehet polkivat rypäleitä avojaloin.
Bilbaossa olimme perillä vasta iltamyöhään ja suunnistimme pintxo -kadulle Profesor García Riberon alueelle. Aikaa Bilbaolle jäi aivan liian vähän, mutta varmaa on, että tänne on tultava takaisin!
Keskiviikkona 7.10. oli edessä kotiin paluu. Rauhallisen aamun jälkeen lensimme Bilbaosta Münchenin kautta Helsinkiin, missä olimme perillä vasta myöhemmin iltapäivällä.
